Vuonna 1922 Karl Fazerin perhe sai kiitoksena tehdystä ystävänpalveluksesta reseptin, josta syntyi rakastettu Fazerin Sininen.
100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Fazerin Sininen kannustaa kaikkia pieniin kiltteihin tekoihin. Tällä sivustolla voit seurata miten kiltteys lisääntyy pala palalta.
Fazerin Sininen, 100 vuotta hyvää.
Ilman kiltteyttä, ei olisi olemassa Fazerin Sinistä.
Fazerin Sininen syntyi 100 vuotta sitten ystävänpalveluksesta − halusta jakaa hyvää mieltä. Kuten moni menestystarina, Fazerin Sininen -suklaan tarina sai alkunsa sattumalta.
Yrityksen perustajan Karl Fazerin pojalla Sven Fazerilla oli englantilainen liiketuttava nimeltä Shaller. Liiketuttavan vävy sairasti vakavaa silmäsairautta. Suhteidensa avulla Sven Fazer sai hänet silmäsairauksiin erikoistuneelle lääkärille, joka paransi miehen. Kiitoksena tästä ystävänpalveluksesta Shaller lahjoitti hallussaan olleen sveitsiläisen suklaareseptin Sven Fazerille.
Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus ja sininen pakkaus ovat olleet maitosuklaan tunnus ja laatutakuu aina sen lanseerausvuodesta 1922 saakka. Fazerin Sinisen juhlavuoden kunniaksi tämä ikoninen nimikirjoitus on muutettu muotoon “Kiltteyttä” muistuttamaan kuinka hyvyys todella lisää hyvää maailmaan. Kääreen sisällä on ideoita pieniin kiltteihin tekoihin.
Jos haluat tietää miksi Kiltteys todellakin kannattaa, lue seuraavaksi Emilia Kujalan artikkeli kiltteydestä. Ja haasta itsesi mukaan #Kiltteyshaasteeseen
Kiltteysbarometri
Viikon kiltteystilanne näyttää lupaavalta, mutta aina mahtuu lisää kiltteyttä!
#Kiltteyshaaste
Osallistu mukaan kiltteyshaasteeseen ja lisää hyvää elämääsi tekemällä pieniä kiltteyden tekoja, ideoita niihin löydät Fazerin Sinisen kääreen sisältä, tai tästä galleriasta. Voit myös keksiä itse juuri sinulle sopivia kilttejä tekoja.
Miksi kiltteys on tärkeää yksilölle ja yhteisölle?
Kiltteyden evolutiivinen merkitys
On oikeastaan ihme, että me ihmiset olemme kansoittaneet tämän planeetan. Verrattuna moniin muihin eläimiin emme ole kummoisia juoksijoita. Meillä ei myöskään ole teräviä hampaita tai suuria sarvia. Osaatko arvata, miksi ihmislaji on selvinnyt evoluutiossa näin pitkälle? Aivojen kehityksestä ja kyvystä käyttää työkaluja on toki ollut hyötyä, mutta yksi on ylitse muiden: me ihmiset pystymme hyvään.
Kiltteyden määritelmä
Filosofi Frank Martelan mukaan hyvän tekeminen on samalla tavalla merkittävä perustarve kuin tarpeet omaehtoisuuteen, kyvykkyyteen ja yhteenkuuluvuuteenkin.
Kiltteys merkitsee ennen kaikkea hyväntahtoisia tekoja. Pienelläkin pyyteettömällä ja hyväntahtoisella teolla voimme viestiä toiselle jotain, mitä me kaikki kipeästi tarvitsemme: sinut on nähty, olet arvokas!
Tutkimusnäyttöä kiltteyden vaikutuksista
Kiltteys voi tehdä tutkitusti hyvää muillekin kuin hyväntahtoisen teon kohteelle. Vuonna 2018 julkaistun systemaattisen katsauksen ja kokoomatutkimuksen mukaan hyväntahtoisten tekojen tekeminen edistää myös niiden tekijän hyvinvointia. Vaikutus on melko samaa kokoluokkaa kuin mindfulnessin, myönteisen ajattelun tai kiitollisuuden harjoittamisen kohdalla.
Paras keino lisätä hyvää on laittaa hyvä kiertämään – mielellään niin, että joku muukin voi sen huomata. On nimittäin osoitettu, että hyväntahtoisen teon todistaminen lisää motivaatiota tehdä hyvää. Tämä johtuu niin sanotusta elevaatiosta, eli moraalisesta nosteesta, joka syntyy kun huomaamme hyvän tai epäitsekkään teon.
Kiltteyden merkitys tässä ajassa
Kiltteyttä tarvitaan tässä ajassa ehkäpä enemmän kuin koskaan. Hyvän näkeminen ja tekeminen luovat yhteyttä erillisyyden sijaan ja turvallisuutta turvattomuuden sijaan. Tämän ovat huomanneet myös suomalaiset. Fazerin tutkimuksessa 60 % suomalaisista ja 69% 18-24-vuotiaista nuorista kokivat kiltteyden merkityksen korostuneen tässä ajassa.
Kiltteys on paitsi ihmislajin selviytymisen, myös menestymisen edellytys. Luovuus, oppiminen ja innovaatiot kukoistavat psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Yksilökeskeinen kilpailukulttuuri, kiire ja stressi taas ovat kiltteyden vihollisia. Suoritusyhteiskunnassa kilpaillaan herkästi toisia vastaan. Kun ihminen kokee, että se, mitä toisella on, on itseltä pois, syntyy haitallista kateutta. Se puolestaan saa painamaan toisia alas, jotta voisi nostaa itseään ylös.
Kiire ja stressi tuottavat helposti välinpitämättömyyttä. Kuormittuneina huomiomme kiinnittyy uhkiin ja tulkitsemme uhkaaviksi sellaisiakin asioita, jotka toisissa olosuhteissa olisivat neutraaleita. Tämän vuoksi toimimme kuormittuneina kuin laput silmillä: on tavallista vaikeampaa tunnistaa hetkiä, joissa olisi mahdollisuus hyvään. Ei tee mieli pysähtyä pitämään ventovieraalle ovea tai kysyä, mitä naapurille ihan oikeasti kuuluu.
Mitä epävarmempia aikoja eletään, sitä helpommin ihmiset etsivät turvaa samanmielisten joukosta. Meidän onkin usein helpompaa olla kilttejä niitä kohtaan, joiden miellämme kuuluvaksi samaan ryhmään. Samalla sokeudumme sille, mikä ihmisiä yhdistää. Iso haaste nyt ja tulevaisuudessa onkin, miten osoittaa aitoa välittämistä raja-aidoista riippumatta.
Se mikä on kilttiä toisia kohtaan, ei aina ole kilttiä itseä kohtaan. Kiltteys onkin eri asia kuin uhrautuminen tai rajattomuus. On tilanteita, joissa happinaamarin laittaminen ensin itselle on paitsi fiksua, myös välttämätöntä.
Psykoterapeutin työssäni kohtaan usein ihmisiä, joiden on helpompaa olla kilttejä toisia ihmisiä kuin itseään kohtaan. Saatamme kohdella itseämme tavalla, jota emme hyväksyisi rakkaalta ystävältä. Puhumme itsellemme rumasti ja piiskaamme itseämme parempiin suorituksiin itsekritiikin avulla. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että itsekritiikin sijaan itsemyötätunto auttaa meitä suoriutumaan paremmin.
Itsemyötätunto on kiltteyttä itseä kohtaan. Tiukan paikan tullen meidän olisikin parempi ottaa itseämme kiinni kädestä kuin niskasta.
Emilia Kujala, psykoterapeutti, sosiaalipsykologi (VTM) ja tietokirjailija
